Elokuvahullun Riika

Jännittävän näköinen pikkukuja vie Riian elokuvamuseoon.

Kun elokuvahullu matkailee, matkakohteen kytkökset elokuvakulttuuriin kiinnostavat tietysti myös. Niinpä muutaman viikon takaisen Riian reissuni ohjelmaan kuuluivat myös visiitti paikalliseen filmimuseoon sekä käväisy riikalaissyntyisen ohjaajaneron Sergei Eisensteinin kotikulmilla.

Rīgas Kinomuzejs sijaitsee Riian vanhassakaupungissa osoitteessa 10/12 Peitavas iela. Pelkän osoitteen perusteella paikkaa ei ole helppo löytää, sillä sisäänkäynti on korttelin toisella puolella Mazā Peitavas -kadulla. Kovin merkittävä turistipyydys tämä vuonna 1988 perustettu pikkumuseo ei ole, sillä monissa matkaoppaissa sitä ei edes mainita. Käydessämme matkakumppanini kanssa siellä heinäkuisena keskiviikkona olimme sen viikon ensimmäiset ja sillä kertaa ainoat vierailijat. Tosin museo ei ole aukikaan kuin keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin; keskiviikkoisin on kaikilta vapaa pääsy. Tämänkesäinen näyttely esittelee latvialaisen dokumentaristin Herz Frankin (s. 1926) tuotantoa ja uraa. En muista edes kuulleeni Frankista aiemmin, mutta melko kiinnostavilta hänen työnsä vaikuttivat. Näyttelyyn syventymisestä ei kuitenkaan tullut oikein mitään, sen verran puheliaalla päällä museo-opas oli. Mielenkiintoista oli kyllä rupatella oppaan kanssa muun muassa latvialaisen elokuvan nykytilasta ja Teuvo Tuliosta. Ansaitsemaansa kansainvälistä arvostusta pikkuhiljaa yhä enemmän saavalla Tuliolla (alk. Theodor Tugai, 1912–2000) on juuret Latviassa, minkä johdosta tämä suomalainen melodraaman mestari on myös latvialaisille tärkeä elokuvantekijä. Täydellinen Tulio-elokuvien kokoelma onkin yksi Riian filmimuseon ylpeydenaiheista.

Mihail Eisenstein vaimonsa Julian ja
poikansa Sergein kanssa vuonna 1900.

Merkittävin riikalaissyntyinen elokuvantekijä kautta aikojen on kuitenkin ollut Sergei Mihailovitš Eisenstein (1898–1948). Lieneekö hän perinyt taiteellisen lahjakkuuteensa isältään, rakennusinsinööri-arkkitehti Mihail Eisensteinilta (1867–1920), jonka suunnittelukynästä ovat lähtöisin monet Riian näyttävimmistä art nouveau -rakennuksista? Eisensteinit asuivat vanhankaupungin liepeillä vain kivenheiton päässä kansallisteatterista, ja isä ja äiti (Julia Ivanovna Konecka) kumpikin omalla tavallaan pitivät huolen siitä, että poika sai parhaan mahdollisen kasvatuksen. Eisensteinit olivat sosiaalisesti aktiivisia ja matkustelivat paljon, kaupungin kermaa nähtiin usein päivälliskutsuilla heidän Krišjāņa Valdemāra -kadulla sijainneessa kodissaan. Konfliktejakin oli: Sergei joutui jo lapsena todistamaan vanhempiensa aviollisia draamoja ja avioeroa. Sergei jäi asumaan isänsä luokse, mutta heidänkin välinsä viilenivät asteittain ja rikkoutuivat lopullisesti Venäjän vallankumouksen aikoihin. Mihail nimittäin oli vankkumaton tsaarin kannattaja, kun taas Pietariin muuttanut Sergei liittyi isänsä järkytykseksi bolševikkeihin. Lojalistien jäätyä alakynteen Mihail pakeni Berliiniin ja vietti viimeiset vuotensa sen huomattavan venäläisyhteisön arvostettuna jäsenenä. Sergei sai tiedon isänsä kuolemasta vasta kolme vuotta tapahtuneen jälkeen vuonna 1923.

Mihail Eisensteinin suunnittelema talo Riiassa.

Sergei aloitti isänsä esimerkkiä noudattaen rakennustekniikan ja arkkitehtuurin opinnot Pietarissa, mutta bolševikkiaate ja myöhemmin teatteri sekä elokuva veivät miehen. Erityisesti D.W. Griffithin elokuvakerronnallisesti uraauurtavat teokset innoittivat hänet pohtimaan filmileikkauksen ilmauksellisia mahdollisuuksia ja kehittelemään myöhemmin maailmankuuluiksi tulleita montaasiteorioitaan. Tekisi mieli ajatella, että lapsuuden ja nuoruuden kokemukset ovat omalta osaltaan vaikuttaneet hänen näkemyksiinsä siitä, miten erilaisten asioiden yhteentörmäyttäminen saattaa johtaa johonkin uuteen ja merkitykselliseen. Tiettyä insinöörimäisyyttä on niin ikään havaittavissa hänen elokuvallisessa ajattelussaan. Eisensteinin suuresti arvostettuja ohjaustöitä ovat esimerkiksi Lakko (1925), Panssarilaiva Potemkin (1925), Lokakuu (1928), Aleksanteri Nevski (1938), Iivana Julma I (1945) ja Iivana Julma II (1946, julkaistu 1958).

Sergei Eisenstein on omalla alallaan huomattavasti merkittävämpi ja maailmanlaajuisesti tunnetumpi taiteilija kuin Mihail-isä omallaan. Kotikaupungissaan Mihail on kuitenkin ymmärrettävästi näkyvämmin esillä. Elizabetes-, Strēlnieku-, Alberta- ja Antonijas-katujen rajaama alue toimii hänen taiteellisen uransa vaikuttavana monumenttina. Sergei Eisensteinin riikalaislähtöisyydestä muistuttaa vain muistolaatta Krišjāņa Valdemāra -kadun osoitteessa 6 sijaitsevan synnyintalon seinässä.