The Imitation Game (2014)

The Imitation Game, Iso-Britannia
Ohjaus Morten Tyldum

Pitkästä aikaa järjestyi sunnuntai-iltapäivä vapaaksi niin, että pääsimme vaimon kanssa yhdessä elokuviin. Finnkinon ohjelmistosta löytyi katsottavaksi norjalaisen Morten Tyldumin ohjaama vakoilu- ja elämäkertadraama The Imitation Game. Se kertoo kiinnostavan tositarinan brittiläisestä matemaatikosta ja tietojenkäsittelytieteen uranuurtajasta Alan Turingista (1912–1954). Turingin vetämä työryhmä onnistui toisen maailmansodan aikana murtamaan saksalaisten Enigma-salakirjoituslaitteen salauskoodin vaikuttaen siten merkittävällä tavalla sodan kulkuun. Epäonnekseen Turing oli kuitenkin homoseksuaali aikana jolloin homostelu oli Britanniassa lailla kielletty. Jäätyään vuonna 1952 kiinni moisesta pöyristyttävyydestä hänet tuomittiin ehdolliseen vankeuteen ja määrättiin libidoa alentaviin hormonihoitoihin. Pari vuotta myöhemmin hän kuoli syanidimyrkytykseen. Tapaus todettiin virallisesti itsemurhaksi, mutta puhtaan vahingon ja jopa murhankin mahdollisuutta on sittemmin epäilty. Britannian hallitus esitti virallisen anteeksipyynnön Turingin kohtelun johdosta vuonna 2009, ja hänen saamansa tuomio kumottiin lopullisesti 2013.

Turingin elämäntarina kaikkine erikoisine käänteineen on kiistämättä ainakin yhden leffan väärti. Tässä pääpaino on sota-ajassa, jolloin mies työskenteli kryptoanalyytikkona brittitiedustelun palveluksessa. Myös loppuaikojen ahdinkoa ja opiskeluvuosien tärkeän ystävyyssuhteen vaikutusta Turingin persoonaan käsitellään. Lisäksi The Imitation Game toimii yleisempänä muistutuksena siitä, miten homoja on tylytetty edistyksellisessä Länsi-Euroopassakin aina viime vuosikymmeniin asti. Historiallisia tosiasioita siinä tietysti venytetään mahdollisimman suuren draamallisen jännitteen aikaansaamiseksi. Niinpä Benedict Cumberbatchin näyttelemä Turing on vielä eksentrisempi ja epäsosiaalisempi hahmo kuin millainen hän oli tosielämässä, ja huippulahjakkaan kryptoanalyytikon oikeastikin huomattavaa panosta Enigman murtamisessa liioitellaan.

Graham Mooren ensimmäinen pitkän elokuvan käsikirjoitus (joka perustuu Andrew Hodgesin kirjaan Alan Turing: The Enigma) palkittiin heti Oscarilla. Vahvasti juonivetoinen kässäri on kieltämättä hyvin laadittu, joskin välillä ehkä liiankin "laaditun" tuntuinen. Ne kohdat, joissa draama irtaantuu oikean Turingin elämäntarinasta, on liian helppo arvata. Oscar-palkintopuheessaan Moore sanoi itsekin kerran olleensa itsemurhan partaalla. Ja nyt, Turingin elämäntarinan innoittamana, hän oli noussut Oscar-voittajaksi. Melkoinen tarina sekin.

Cumberbatchin vivahteikas pääosasuoritus on elokuvan suola. Ihan hyvän roolityön tekee Keira Knightleykin Turingin kollegana ja lyhytaikaisena kihlattuna Joan Clarkena. Kaiken kaikkiaan The Imitation Game on hyvin tehty viihdeleffa kiintoisalla tavalla meidän kaikkien elämään vaikuttaneesta lähihistorian hahmosta. Häiritsevää siinä on vain se, ettei siinä ole mitään häiritsevää. Kuva kulkee ja tarina rullaa moitteettomasti, mutta tietynlaista aitouden tuntua jään ainakin minä kaipaamaan. Yhtä kaikki tunnustan kyynelehtineeni lopputekstien alkaessa, mikä osoittaa että jossakin ovat tekijät onnistuneet. (12.4. Maxim 2 Helsinki)

+ perustuu koskettavaan tositarinaan
+ erinomainen Benedict Cumberbatch
+ kuva kulkee ja tarina rullaa
− aitouden tuntua jää kaipaamaan

★★★★★