Bellevillen kolmoset (2003)

Mummo on pojan paras ystävä.

Bellevillen kolmoset (Les triplettes de Belleville, Ranska/Kanada/Belgia 2003) on Sylvain Chomet'n esikoispitkänään ohjaama omalaatuisen humoristinen animaatio Pariisin laitamilla asuvasta mummosta, jonka kasvattama ja valmentama (!) kilpapyöräilijä-pojanpoika kidnapataan polkemaan alamaailman raharattaita valtameren takana sijaitsevaan, kovastikin New Yorkia muistuttavaan Bellevillen kaupunkiin. Sankarimummo lähtee tietysti nuortamiestä pelastamaan yhdessä junatraumaisen Bruno-koiransa kanssa ja törmää sitten reissullaan tarinan eksentrisiin nimihenkilöihin. Näiden entisten laulajatähtösten, joiden loiston päivistä saamme nauttia elokuvan riemastuttavassa avauskohtauksessa, pääajanviete on sammakoiden pyydystäminen dynamiitilla ja mitä mielikuvituksellisempien ruokalajien valmistaminen niistä.

Chomet'n viimeisimmän ohjauksen Illusionistin (2010) tavoin tämäkin höpsönhauska ja samalla vähän surumielinen tarina kumartaa paitsi perinteiselle käsin piirretylle animaatiolle myös Jacques Tatin hiljaisesti viisaalle, modernin maailman kummallisuuksia ihmettelevälle komediataiteelle. Illusionistin taikuri ja "Bellevillen kolmoset" ovat selvästikin samaa puuta, vanhanaikaisia pienten salien viihdyttäjiä joille ei tahdo löytyä sijaa nykymaailmasta. Chomet'n omaan ideaan pohjautuva Belleville on kuitenkin näistä kahdesta elokuvasta vauhdikkaampi ja käänteissään villimpi. Toisaalta tarina ei tässä ole samalla tavalla aidosti koskettava, lähinnä vaan hupsu ja kreisi. Lopputakaa-ajo on vinkeä parodia amerikkalaisten toimintaleffojen vastaavista. Bonuksena Bellevillestä voi bongata karikatyyrihahmoina sellaisia viihdemaailman legendoja kuin Django Reinhardt, Josephine Baker ja Fred Astaire. Lisäpisteitä on vielä annettava Chomet'lle siitä, että hän on näköjään heti esikoisestaan lähtien ottanut tavakseen palkita ne katsojat, jotka malttavat istua paikoillaan lopputekstien ajan. Chomet'n yhdessä säveltäjä Benoît Charest'n kanssa kirjoittama mainio tunnuskappale Belleville Rendez-vous huomioitiin muuten myös Oscar-ehdokkuudella niin kuin itse elokuvakin parhaan pitkän animaation sarjassa. Musiikilla onkin tärkeä rooli elokuvassa, jossa ei ole varsinaista dialogia lainkaan. (12.6. Orion)

+ taatusti omaperäinen ja hupsusti hauska tarina
+ karikatyyrimäisen kuvakerronnan juhlaa
+ Belleville Rendez-vous

★★★★★