Muut helmikuun leffat

Yhteenveto niistä helmikuussa katsomistani elokuvista, joista en ole kirjoittanut erillistä artikkelia.

EROTTAMATTOMAT (Suomi 2008)

Tarja Kylmän käsikirjoittamassa ja Hanna Maylettin esikoispitkänään ohjaamassa ihmissuhdesopassa on ihan kiinnostava aihio. Tiina Lymi ja Minna Haapkylä näyttelevät erilaisia siskoksia tarinassa, joka käsittelee kasvattiäidin ja biologisen äidin suhdetta lapseen. Toisen exää ja toisen nykyistä miestä näyttelee Jorma Tommila ja tytärtä/tytärpuolta Kaneli Johansson. Hyvästä yrityksestä huolimatta ei tämä minua oikein innostanut. Näyttelijät hoitavat kyllä hommansa ihan mallikkaasti, mutta draamassa ei mielestäni ole imua niin paljon että sadan minuutin kesto tulisi perustelluksi. Loppuratkaisua en enää edes muista, niin mieleenpainuva se oli. (Katsottu Yle Areenasta 3.2.)

★★★★★


A NIGHT IN THE SHOW (USA 1915)
THE BANK (USA 1915)
SHANGHAIED (USA 1915)
THE BURLESQUE ON CARMEN (USA 1915)

Sairastelupäivien ratoksi tuli katseltua valikoima Charles Chaplinin Essanay-yhtiölle tekemiä lyhäreitä. Kaikkien aikojen suurimman koomikon tulevasta neroudesta näissä näkyy korkeintaan häivähdys siellä täällä, mutta näytteinä ajalta, jolloin Chapen oma tyyli oli vasta hahmottumassa, nämäkin ovat näkemisen arvoisia.

Teatteriin sijoittuvassa A Night in the Show -elokuvassa Chape nähdään kaksoisroolissa flirttailevana keikarina ja häiriköivänä juoppona. Hauskin kohta on alussa, kun keikari-Charlie etsii omaa istumapaikkaansa. The Bank -leffassa tavataan tuttu Charlie-kulkuri, joka on pestattu pankkiin siivoojaksi ja joka yrittää tehdä vaikutusta pikakirjoittaja Edna Purvianceen. (Purviance on mukana myös A Night in the Show'ssa kuten muissakin valikoiman filmeissä.) Tässäkin hauskin kohta on alussa, kun Charlie saapuu työmaalleen hyvinkin tärkeän näköisenä ennen kuin työn varsinainen luonne paljastuu. Pari muutakin hyvää ideaa mukana on, mutta myös turhaa pyllylle potkimista à la Mack Sennett. Shanghaied-elokuvassa samainen kulkurihahmo shanghaijataan töihin laivaan, jonka sattuu omistamaan Charlien mielitietyn Ednan isä (Wesley Ruggles), jonka unelmavävy Charlie tietenkään ei ole. Tässä on jo idullaan ideoita, joita Chaplinin myöhemmissä elokuvissa nähdään jalostuneemmassa muodossa, kuten keinuva laiva ja erinäiset ruualla leikittelyt. Epätyypillisin Chaplin-leffa näistä neljästä on The Burlesque on Carmen, parodinen näkemys Bizet'n oopperaversiona parhaiten tunnetusta Prosper Mériméen tarinasta. Chaplin esittää korpraali Don Joséta ja Purviance hänet viettelevää mustalaistyttö Carmenia. Tämä puolipitkä elokuva julkaistiin uudelleen editoituna ja lisämateriaalilla höystettynä vasta sen jälkeen, kun Chaplin oli jo siirtynyt Mutual-yhtiön leipiin, mikä osittain selittää sen sekavuuden. (Katsottu Voddlerista 10.–11.2.)

Arvosana kaikille yhteisesti: ★★★★★


LYHYT ONNI (Brief Encounter, Britannia 1945)

Taisi olla kolmas tai neljäs kerta kun näin tämän brittielokuvan klassisen kauden helmiin lukeutuvan David Leanin ohjauksen. Noël Cowardin näytelmään perustuva hillityntyylikäs draama kertoo vaikuttavasti siitä tunteiden myllerryksestä, jonka tuiki tavallinen kotiäiti joutuu käymään läpi rakastuttuaan toiseen naimisissa olevaan mieheen. Celia Johnsonin ja Trevor Howardin hienovireistä näyttelemistä on todellinen ilo seurata, minkä lisäksi elokuvassa säväyttävät Robert Kraskerin tunnelmallinen mustavalkokuvaus ja tehokkaasti käytetty Sergei Rahmaninovin musiikki. Tämä on yksi hienoimmista kypsien ihmisten rakkausdraamoista mitä milloinkaan on tehty, ei enempää eikä vähempää. (Katsottu DVD:ltä videotykillä 23.2.)

★★★★★